Onnistunut tapaus

Urheiluyläkouluverkosto seurojen valmennuksen tukena

Nuoren urheilijan hyvän arjen mahdollistaminen vaatii kotien, seurojen ja koulujen toimivaa yhteistyötä. Vaikka kaikkien toimijoiden tahtotila nuoren tukemiseksi olisi kunnossa, ilman yhteistyötä arjesta ei muodostu nuorelle eheää kokonaisuutta, jossa yläkoululainen voi kehittyä ja innostua urheilusta entistä enemmän. Olympiakomitean johdolla on luotu valtakunnalliset yläkoulutoiminnan raamit, joiden pohjalta urheiluakatemiat ovat lähteneet tukemaan ja kehittämään oman alueensa toimintaa.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia (Urhea) kehittää, koordinoi ja tarjoaa asiantuntijatukea pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yläkoulutoimintaan. Lukuvuonna 2017–2018 mukana on noin 2250 nuorta 41 koulussa. Lisäksi Urhea antaa asiantuntija-apuja ja koulutustukea kehyskuntien kouluille. Verkostossa on mukana painotetun opetuksen urheiluyläkouluja, liikuntapainotteisia kouluja ja liikuntalähikouluja. Toiminnan tavoitteena on rakentaa yhteistyöllä nuorille parempaa arkea ja yhdistää seuraharjoittelua toimivasti koulupäivän yhteyteen. Toiminnan sisällöt ja tavoitteet pohjautuvat tutkimustietoon sekä suomalaisen urheilun valintavaiheen asiantuntijatöihin.

Seuroille yhteistyö Urhea-verkoston koulujen kanssa antaa paljon mahdollisuuksia laadukkaan valmennuskokonaisuuden rakentamiseksi. Koulut ovat kyenneet rakentamaan lukujärjestyksiin aukkoja, joilla on mahdollistettu esimerkiksi aamuharjoittelun toteuttaminen. Yläkouluikäluokkien harjoittelun rytmitys tulisi toteuttaa yhteistyössä koulujen kanssa, jotta harjoittelulle, levolle, koulutehtäville ja muulle vapaa-ajalle jää riittävästi aikaa. Kehitystyö vaatii koulu-, lajiliitto- ja seurayhteistyötä sekä yhteistyötä kaupunkien opetus- ja liikuntatoimien kanssa.

Yläkouluihin on lanseerattu Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset, joita liikunnanopettajat ja koulun muut opettajat toteuttavat. Liikunnanopettajien vastuulla on käydä urheilijoiden kanssa läpi urheilijana kasvun kannalta olennaiset perusliikuntataidot, sekä opettaa urheilijaksi kasvamisen kannalta tärkeitä perustietoja ja -taitoja liikunnan lisäksi myös ravitsemuksesta, palautumisesta, psyykkisestä harjoittelusta ja elämäntaidoista. Verkostokoulujen opettajille on luotu omat oppisisällöt toteuttamisen tueksi.

Havaintojen ja selvitysten mukaan nuorten perusliikuntataidoissa on selkeitä puutteita. Oman lajin harjoituksia on yleisesti riittävästi, mutta muun liikunnan määrä ja laatu eivät tue urheilijana kasvamista. Valitettavasti usealla ikäluokan ”huipulla” ei täyty edes terveysliikunnan liikuntamäärä, koska omatoimisen ja muun ohjatun liikunnan sekä urheilun kokonaismäärä on selkeästi liian pieni. Yksipuolinen kuormittaminen ja liian vähäisen kokonaisliikunnan määrä altistaa muun muassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksille.

Urhean tilastojen mukaan vain harvat yläkouluikäiset urheilijat harrastavat enää useaa eri lajia, erikoistuminen yhteen lajiin on voimakasta jo hyvinkin nuorena. Miksi me aikuiset olemme luoneet tämän kaltaisen järjestelmän? Meidän tulee yhdessä löytää ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Nykytutkimukset kertovat monipuolisuuden olevan merkittävä tekijä aikuisiän urheilumenestykseen. Herää kysymys, onko nuori ylipäätään löytänyt omaa innostustaan parhaiten palvelevan lajin 13-vuotiaana?

Yläkoulutoiminnassa määrä on myös laatua. Mitä useampi nuori pysyy innostuneesti mukana, sitä enemmän on todennäköisesti nuoria, joilla on mahdollisuus kehittyä aikuisiän huippu-urheilijoiksi tai muuten innokkaiksi urheiluihmisiksi.

Teksti: Jari Savolainen, Urheiluyläkoulutoiminnan kehittäjä, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia (Urhea)